17.12.2009

EU haastoi - Ruotsi vastasi

Vuoden ja samalla Ruotsin puheenjohtajuuskauden lähestyessä loppuaan on aika katsoa taaksepäin; mitä saavutettiin vuoden 2009 jälkipuoliskolla? 16.12.2009 ilmestynyt Ruotsin puheenjohtajuuskauden alustava raportti summaa mihin suuntaan pohjoinen majakka EU:ta ohjasi.

Ilmaston muutos

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen oli kiistämättä puheenjohtajuuspestin ykkösteema. Parhaillaan käynnissä olevan Kööpenhaminan maailmanlaajuisen ilmastokokouksen sattuessa Ruotsin vahtivuorolle, teki pääministeri Reinfeldt kaikkensa, jotta EU pysyisi kansainvälisen ilmaston suojelun keihäänkärkenä. Helpolla ei menestys kuitenkaan tullut. Pitkin syksyä solmittiin sopimuksia mm. kasvihuonepäästöjen vähentämisestä, kansainvälisten rahtikuljetuksen päästöjen rajoittamisesta sekä kestävästä metsien ja sademetsien hoidosta. Ilmastokeskustelu huipentui joulukuun Eurooppa-neuvoston kokoukseen, jossa jäsenmaiden johtajat yllättivät vahvistamalla unioninlaajuisen vuotuisen ilmastobudjetin summaksi 2,4 miljardia euroa. 

Talouskriisi

Turvallisesti voitaneen jo todeta EU:n talousalueen selvinneen myrskyn silmästä ja kasvukäyrän olevan nousujohteinen. Vaurioitta ei bruttokansantuotteeltaan maailman suurin talousmahti kuitenkaan selvinnyt. Puheenjohtajamaa Ruotsi on jatkanut edeltäjiensä tavoin EU:n nostamista entistä vauraammaksi ja kestävämmäksi taloudeksi globaalin kriisin jälkimainingeissa. Virheistä lienee opittu ja uusista korjausliikkeistä sovittu syksyn mittaan. Välineitä on mm. tullut lisää tehostuneeseen ja rajatylittävään taloudelliseen valvontaan, ylimitoitetun rahoitusalan bonuskulttuurin kitkemiseen yrityksistä, julkisesta rahoituksesta ja finanssimarkkinoiden säätelystä vetäytymiselle sekä EU:n siivittämiselle kohti uusia 2020 -kasvutavoitteita.

Lissabonin sopimus

Irlannin äänestettyä puolesta ja Tsekin Vaclav Klausin lopulta sanottua kyllä tuli EU:n uudesta perussopimuksesta viimeinkin totta 1.12.2009. Varsinaisen perussopimuksen lisäksi Ruotsi on todistanut lukuisia institutionaalisia uudistuksia ja onnistumisia kuluvan puolivuotiskautensa aikana: José Manuel Barroson uudelleenvalinta Euroopan komission puheenjohtajaksi sekä uusien EU:n huippuvirkojen täyttäminen, Herman Van Rompuy ”presidentiksi” ja Catherine Ashton ”ulkoministeriksi”. Kaiken kaikkiaan kulissien takana tehty laajamittainen hallinnollinen työ johtaen Lissabonin sopimuksen ratifiointiin on mainitsemisen arvoinen suoritus.

EU:n Itämeri -strategia

Suomelle varsin merkittävä Itämeri -ohjelma oli korkealla prioriteettilistalla Ruotsin tarttuessa EU -ruoriin heinäkuun alussa. Lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksytyn ohjelman on tarkoitus kääntää kokonaan uusi sivu Itämeren historiassa kohti puhtaampaa vesistöä ja dynaamisempaa talousaluetta. Yhdeksän Itämerta ympäröivän valtion muodostama joukko on myös kirvoittanut keskustelun ns. EU:n makroalueista, joista kuulemme taatusti lisää tulevaisuuden aluepoliittisissa yhteyksissä.

Tukholman sopimus

Sisä- ja oikeuspolitiikassa tehtiin siinäkin tulosta vahvistamalla ns. Tukholman sopimuksen käyttöönotto ensi vuoden alusta. Tukholman sopimus on EU:n uusi monivuotinen lainsäädännöllinen työohjelma vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla, joka tulee korvaamaan kuluvan vuoden lopussa vanhentuvan Haagin ohjelman.

Laajeneminen

Strategisesti tärkeä laajentumisprosessi on aina korkealla EU:n asialistalla. Ruotsin vahtivuorolla neuvottelut keskittyivät lähinnä Pohjois-Balkanille, ja Kroatian sekä Slovenian rajakiistat saatiinkin selvitettyä. Erimielisyyden ratkeaminen on todellinen helpotus Kroatialle, jonka jäsenneuvottelut EU:n kanssa ovat edenneet viimeiseen vaiheeseen. Kroatian kanssa yhtä aikaa jäsenneuvottelut vuonna 2005 aloittanut Turkki jatkaa kehitysprosessiaan kohti jäsenyysehtojen täyttämistä. Tällä hetkellä suurimpana esteenä Turkin jäsenyydelle on tulehtunut Pohjois-Kyproksen tilanne.

Uusista hakemuksista pinon päällimmäisinä ovat Islanti, Albania ja Montenegro, joiden hakemuksia on päätetty harkita. Islanti ohittanee prosessissa muut ja varsinaisiin jäsenyysneuvotteluihin päästäneen jo ensi keväänä.

EU globaalina toimijana

Ruotsin prioriteettina oli EU:n aseman vahvistuminen maailmanlaajuisena rauhan, kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien lähettiläänä. Tavoitteena oli parempi toimintakyky kansainvälisessä kriisitoiminnassa, jonka tueksi kumppanuuksia vahvistettiin niin ulko- kuin turvallisuuspolitiikankin saralla. Maailmalla EU näkyi seitsemässä eri huippukokouksessa. Fredrik Reinfeldt nokkamiehenään Euroopan unioni neuvotteli Etelä-Afrikan, Brasilian, Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän ja Ukrainan kanssa. Suurimman kansainvälisen haasteensa EU kohtaa kuitenkin Kööpenhaminan Bella Centerissä, kun käynnissä olevan YK:n maailmanlaajuinen ilmastokonferenssi lähenee loppuaan.

Tackar och Pockar

Edellä mainittujen lisäksi kulunut puolivuotiskausi on tuonut mukanaan lukuisia pienempiä saavutuksia EU:n ympäristöpolitiikasta energiaan ja maanviljelystä terveydenhuoltoon. Kaiken kaikkiaan Ruotsi saa olla hyvin tyytyväinen puheenjohtajamandaattinsa toteuttamiseen. Kuluvalla viikolla kiitosta on kuulunut mm. komission puheenjohtaja José Manuel Barrosolta, joka yhtätoista puheenjohtajamaata aitiopaikalta seurattuaan rankkasi Ruotsin ehdottomaan kärkikastiin. Kehuja sateli myös mepeiltä, kun Euroopan parlamentti summasi päättyvän kuusikuutautisen saavutuksia Strasbourgissa 16.12.2009. Kuten demokratiaan kuuluu, kritiikkiäkin istuntosalissa kuultiin. Reinfeldt kuitenkin muistutti arvostelijoitaan heinäkuun hankalahkosta lähtötilanteesta, jolloin mm. uuden perusopimuksen ratifioiminen oli vielä epävarmaa.

Ruotsin vetäytyessä kunnialla kärjestä, tilalle astuu toinen monarkia, Espanja. Vastuu siirtyy Madridiin 1. tammikuuta 2010 ja EU -ohjaksiin tarttuu pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero.